sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Fööni

Lauantaiaamu alkoi aivan loistavalla kostioniemeläisellä kanttarellipekonimunakkaalla hyvin nukuttujen unien jälkeen. Suunnittelin pitkää etappia Savonlinnaan. Tästä tulisi noin 70km matkaa.

Kova sade oli hyvä, sillä ei tarvinnut miettiä ylikuumenemista. Lähdin innoissani matkaan ja juoksin saman tein väärälle mökkitielle. Olin unohtanut kartan lähtöpaikkaan, mutta se oli muutenkin hyvin karkea - karavaanarilehdestä repäisty sivu - joten lueskelin GPS:stä hyvää reittiä oikealle tielle. Oikaisin, pidin erittäin todennäköisenä että gps-kartassa ollut pikkutie jatkuisi polkuna. No, eihän se jatkunut ja pian loikin nokkospellon ja mutaojien poikki. Näin hirven. Se tuijotti hetken ja lähti sitten karkuun. Laitoin sadatakin hupun päähän. Se oli ihan täynnä vettä. Nämä seikat eivät häirinneet. Lossi, hirvi ja nokkoset eivät ole mitään uutta lenkeilläni ja aiemmistakin kilometreistä noin 2% oli kulunut eksyilyyn.

Koheltaessa kului jonkun verran aikaa ennen kuin olin Partalansaareen vievällä lossilla. Siis sen saaren, jonka ympäri joku tyyppi ui. Partalansaareen saavuttaessa joku mummeli huuteli talonsa pihalta: "Onpa reipasta porukkaa!"

Jatkoin virheiden tekemistä vastaamalla pariin puheluun kaatosateesta huolimatta. Lopulta kännykkä ei enää sietänyt kosteutta ja näppäimet lakkasivat toimimasta. Kännykkä ei ole juoksemiseen mikään välttämättömyys, mutta majoitusten järjestäminen ja muu matkailu on paljon mielekkäämpää kun se toimii. Retkellä oli satanut ennenkin, mutta nyt olin vain jostain syystä huolimaton.

Välin isompi kohde oli Sulkava, jonne matkaa tuli noin 28km. Kuivaamalla kännyn sen saattaisi saada kuntoon. Tarvitsin föönin. Kaupoista ei löytynyt. Ärrän tyttö kikatti, kun isotukkaisena ja -partaisena uitettuna koirana kysyin kohteliaasti fööniä.

Löysin föönin lopulta motelli Muikkukukosta. Kuivailin kännykkää tunnin ja näppäimet 3 ja Delete rupesivat toimimaan. Sain apujoukkojen avulla lopulta selville, että oopperajuhlien vuoksi Savonlinnan liepeiltä löytyi vapaana yksi hostelli. Olin täynnä virtaa, kun aikeena oli juosta vielä 40km ja siksi päivämatkan jättäminen tähän tuntui tympeältä.

Varasin huoneen Muikkukukosta ja kävin iltalenkillä Sulkavalla. Siinä tuumiessa sitten lakkasi huvittamasta. Retki oli muuttumassa kilometrien keräilyksi ja pikaraviksi huonosta hostellista toiseen isoja teitä pitkin. Parempaakin tekemistä voisi keksiä.

2 kommenttia:

  1. No, no, huvitu nyt vaan, että meillä muilla on edes mukavaa kesälukemista! Ainakin tämä juttu nauratti mua kovin, vaikka muuten olenkin vain päivitellyt sun hullutuksia. Ja erityisen iloinen olen, ettet ole joutunut karhun suuhun. Ehkä nekin pelkää sua, jos kerta hirvetkin ;). Matkantekemisen iloa!

    VastaaPoista
  2. Mä olin saaressa. Karhut eivät osaa uida. Helppohan siinä on olla rohkea.

    VastaaPoista